Puut eivät peitä näkymää. Ne ovat osa sitä. - Hanna-Leena Ylinen

sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Ilonpilaajan muistiinpanoja

Vartiosaari 2.10.2016

Hallinto-oikeuden päätös kumota Helsingin uusi yleiskaava joiltakin osin ja Vartiosaaren osayleiskaava kokonaan on aiheuttanut hämmentäviä reaktioita.

Helsingin Sanomissa kysyttiin, miksi hallinto-oikeus puuttuu puuttuu Helsingin asioihin. Vaikka otsikkoa seuraava teksti olikin asiallista, on huomionarvoista, että tällainen kysymys ylipäätään esitettiin. Kysymys kuvaa paitsi Helsingin Sanomien myös monien helsinkiläisten poliitikkojen suhtautumista pääkaupunkiin ikään kuin se olisi yhteiskunnan sääntöjen yläpuolella.

Helsingin kaupunki on toimija siinä missä muutkin eikä hallinto-oikeus ole erityisesti puuttumassa sen asioihin. On luontevaa edellyttää, että myös pääkaupunki noudattaa lakeja. On huolestuttavaa, että niin monissa virkamiesten ja päättäjien kannanotoissa kuultaa asenne, että Helsingille kaiken pitäisi olla sallittua.

maanantai 5. helmikuuta 2018

Hallinto-oikeus säilyttäisi Ramsinniemen ja Vartiosaaren


Ramsinniemi 4.2.2018

Helsingin hallinto-oikeus on 5.2.2018 antanut päätöksen sekä Helsingin yleiskaavaa että Vartiosaaren osayleiskaavaa koskevissa asioissa.

Hallinto-oikeus hylkäsi Vartiosaaren osayleiskaavan ja kumosi yleiskaavan tässä blogissa käsiteltyjen Ramsinniemen ja Vartiosaaren osalta maakuntakaava vastaamattomana. Muita kohteita, joilta yleiskaava kumottiin olivat osa kaupunkibulevardeista, Melkki, Itä-Villinki, osa keskuspuistoa sekä alueita Ilmalan varikon ja Pitäjänmäen aseman ympäristössä.

torstai 1. helmikuuta 2018

Kaupunkiluontoa Tallinnassa: Paljassaaren lintualue

Paljassaaren lintualue Tallinnassa 3.1.2018
Jos vertaa Tallinnaa ja Helsinkiä, on eteläinen naapurimme kaupunkirakenteeltaan kiinnostavampi, koska sieltä löytyy merkkejä niin keskiajasta kuin Neuvostoliitostakin. Helsingin vahvuus puolestaan on hyvin säilynyt kaupunkiluonto. Luontoon pääsee kuitenkin myös Tallinnassa.

Tallinnan laitamilta Paljassaaresta löytyy alue, joka tuo mieleen ainakin kolme Helsingin luontokeidasta. Paljassaari on kuin isompi versio Vanhankaupunginlahden linturuovikoista, mutta sen penkereillä mutkittelevat polut ja linnoitusrakennelmat saavat ajattelemaan myös Suomenlinnaa. Rakennelmissa on paikoin hyvätasoisia maalauksia, jotka muistuttavat Kruunuvuorenlammen huvila-alueen nyt jo kadonneista graffitien koristamista rakennusten jäännöksistä.

keskiviikko 10. tammikuuta 2018

Pihlajamäki: metsä takapihalla

Pihlajamäki 7.1.2018
Alakoulun maantiedosta mieleen jäi metsäkaupunki Tapiola, jonka luonnon ja asumisen yhdistelmää opettaja kuvaili tavalla, joka sai epäilemään, ettei koko paikkaa ole olemassakaan. Myöhemmin Tapiola kuului arkeeni muutaman vuoden ajan. Toimistokolossin ilmastoinnin huminassa istuessani mietin, olinko tosiaan siinä myyttisessä kaupunginosassa, josta koulussa oli kerrottu.

Pihlajamäessä kävin ensimmäistä kertaa vasta vuoden 2017 lopussa. Yllättäen tämä pääosin 1960-luvulla rakennettu helsinkiläinen lähiö vastasi mielikuvaa, jonka olin koulussa saanut Tapiolasta. Pihlajamäessä asuminen ja luonto lomittuvat keskenään, sillä kalliometsät alkavat kerrostalojen pihojen vierestä.

perjantai 5. tammikuuta 2018

Tapaus Lohiniemenranta

Lohiniemenranta 8.7.2017
Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 15.2.2017, että Planmeca saa rakentaa koulutuskeskuksen yleiskaavassa virkistysalueeksi varatulle Lohiniemenrannan rantaviivalle aivan Kallahdenniemen lintuvesien tuntumaan.

Valtuuston päätöstä edelsi arvoton näytelmä, jossa silloisen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok.) sivuutti kaupunkisuunnittelulautakunnan jo tekemän päätöksen, jonka perusteella koulutuskeskus olisi sijoitettu luontoa vähemmän haittaavasti hiukan kauemmas rannasta jo Planmecan omistuksessa olevalle tontille.

sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Huomioita yleiskaavan toteuttamisohjelmasta

Vartiosaari 23.1.2016
Kaupunkisuunnitteluvirasto on julkaissut Yleiskaavan toteuttamisohjelman. Kaupunkiympäristölautakunta jätti ohjelman pöydälle kokouksessaan 28.11.2017 ja sitä käsitellään todennäköisesti 12.12.2017 pidettävässä kokouksessa.

Tässä muutamia huomioita ohjelmasta:

lauantai 18. marraskuuta 2017

Blogin aihepiiri laajenee

Suomenlinna 23.1.2016
Joku on ehkä huomannutkin, että blogin sivupalkkiin on ilmestynyt Alfred Kordelinin säätiön logo. Tämä johtuu siitä, että säätiö on myöntänyt tukea blogin kirjoittamiseen ja ylläpitoon.

Alfred Kordelinin säätiön myöntämä apuraha mahdollistaa sen, että blogissa ilmestyy vuonna 2018 neljä tekstiä, jotka olisivat muuten jääneet kirjoittamatta. Jutut voivat liittyä esimerkiksi sellaisiin Helsingin metsiin, joihin en aiemmin ole tutustunut. Saatan myös käydä kuvaamassa kaupunkiluontoa Helsingin rajojen ulkopuolella esimerkiksi Espoossa tai Turun Ruissalossa.

sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Toteutuivatko Helsingin LUMO-ohjelman tavoitteet?

Kruunuvuori 25.6.2015


Helsingin kaupunki laati vuosille 2008 – 2017 toimintaohjelman Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Kesäkuussa 2014 silloinen ympäristökeskus järjesti seminaarin, jossa tarkasteltiin ohjelman toteutumista. Yllättäen virastot KSV etunenässä kertoivat saavuttaneensa lähes kaikki ohjelman tavoitteet. Raportti seminaarista on luettavissa täältä.

Kaupunki viittaa vuonna 2014 esitettyihin arvioihin 24.5.2017 julkaisemassaan tiedotteessa:

"Vuoden 2014 alussa tehdyn seurantakyselyn mukaan Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman 2008−2017 toimenpiteistä yli 80 % on käynnistynyt."

Tässä on muutamia toimintaohjelmasta poimittuja toimenpiteitä sekä vähemmän optimistisia arvioita siitä, miten ne todellisuudessa on hoidettu: