Puut eivät peitä näkymää. Ne ovat osa sitä. - Hanna-Leena Ylinen

perjantai 22. helmikuuta 2013

Mihin tarvitaan ympäristökeskusta?

METSO-kartta Meri-Rastilasta

Joskus kokeneenkin asukasaktiivin ote saattaa hetkeksi herpaantua. Ympäristölautakunnan Meri-Rastilan osayleiskaavaehdotuksen lausuntokäsittely olisi saattanut jäädä minulta huomaamatta, ellen olisi lukenut siitä Leo Straniuksen blogista.

Kävin esityslistalta katsomassa, millaista muotoilua ympäristökeskus lautakunnalle ehdottaa ja järkytyin. Teksti on niin valheellinen ja tarkoitushakuinen, etten voi kuin ihmetellä, millaiselle luontoalueelle kohdistuvalle kaavasuunnitelmalle ympäristökeskus ylipäätään olisi valmis näyttämään punaista valoa. Teksti myös sivuuttaa täysin ympäristökeskuksen omista arkistoista löytyvät (ja niihin lähes haudatut) METSO-selvitykset.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Helsy viittaa selvityksiin omassa muistutuksessaan:


”Helsyn mielestä on vähintäänkin outoa, että alueen huomattavista luonto- ja lajistoarvoista vuonna 2011 saatuja uusia tietoja (METSO-selvitys, kääpäselvitys) on tarkoituksellisesti tulkittu kaava-aineistoissa väärin.

METSO-selvityksen merkittävin havainto kaava-alueen osalta on se, että siellä sijaitsee Helsingin mittakaavassa huomattavan laaja ja luonnonsuojelubiologisesti arvokkaista kangas-, kallio-, lehto- ja korpimetsistä koostuva kokonaisuus. Alue on kokonaisuutena arvokas, mikä johtuu suurelta osin sen laajuudesta. Kaavaehdotuksen mukaisen rakentamisen supistava ja luontoarvoja heikentävä vaikutus tällaiseen, maakunnallisesti arvokkaaseen luontoalueeseen on huomattava.

Helsy huomauttaa, että edellä mainittuja vaikutuksia ei ole asiallisesti arvioitu kaavaselostuksessa. Sen sijaan kaavaselostuksen arviointi keskittyy lähinnä selvitysten painoarvon vähättelyyn sekä kaupungin luonnonhoitokäytäntöjen ylistämiseen.”

Ympäristölautakunnalle esiteltävässä lausuntoehdotuksessa todetaan, että ympäristökeskuksen biologian ja geologian asiantuntijat ovat osallistuneet luontoalueiden ja muinaisrannan rajaamiseen. Ihmettelen, millaisessa paineessa biologit ovat työtään tehneet, jos eivät ole tulleet huomauttaneeksi, että mitä pienemmäksi luontoalue kutistuu, sitä huonommat mahdollisuudet sillä on säilyä monimuotoisena.

Jos ympäristökeskuksen roolina on olla pelkkä rakennusalan toiveet toteuttava kumileimasin, kannattaisi keskus turhien kulujen aiheuttajana pikaisesti lopettaa ja lyödä tarvittavat leimat papereihin suoraan ilman ylimääräistä ympäristöhallintoa.

Toivottavasti ympäristölautakunnalta löytyy kuitenkin ryhtiä muuttaa sille tarjottua tekstiä. Edellinen ympäristölautakunta korjasi viime vuonna maakuntakaavaehdotusta koskevan lausunnon äänin 5-2 Meri-Rastilan länsirannan ja Kivinokan alueen säilyttämistä puoltavaksi.  


4 kommenttia:

  1. Tätä mäkin ihmettelin. Yksi, mitä mietin, voisi olla se, ettei alueelta ole löytynyt luonnonsuojelulain liitelajeja (vai onko?). Periaatteessa ilman direktiivi- tai jotain liitelajeja luonnonsuojelijat on aika aseettomia maankäyttöasioissa. Mikä on aika tyhmää, koska pitäisi keskittyä laajempiin kokonaisuuksiin ja luonnon toiminnalliseen puoleen.

    Paine toki on varmasti kova myös ympäristökeskuksen väellä, sitä en kiellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eivät luonnonsuojelijat ole aseettomia - ongelma on, ettei aseita ole tajuttu ottaa esille. Asukkaat ja järjestöt ovat antaneet liian helposti periksi virastojen käyttämien vääjäämättömyyspuheiden edessä, vaikka olemassa olisi lainsäädäntöä ja sopimuksia, jotka itse asiassa edellyttäisivät toisenlaisia käytäntöjä.

      Toivon, että luonnonsuojelijat jatkossa alkaisivat vaatia virkamiehiltä ja päätöksentekijöiltä niin valtakunnallisten kuin kansainvälistenkin luonnon monimuotoisuuteen liittyvien sopimusten noudattamista. Eikä Helsingissä pitäisi unohtaa kaupunginhallituksen 8.2.2010 hyväksymiä tavoitteita luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

      Poista
  2. Ilmaisin itseäni vähän epäselvästi. Tarkoitin, että luonnonsuojeluasioista vastaavat virkamiehet ovat aseettomia ilman lainsuojaa nauttivia lajeja/biotooppeja - tai ainakin virkamiehet toimivat niin. Lainsäädäntömme on näissä asioissa kankeaa. Siksikin on hyvä, että asukkaat ja luontojärjestöt ovat olleet asiassa aktiivisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Virkamiehet tuntuvat olevan (tahallisen?) hampaattomia myös silloin, kun avainlajeja löytyy. Tänne Meri-Rastilaan rakennettiin kolmisen vuotta sitten hulppea edustussauna Villa Harbon eteen. Saunan tontilla oli vaja, joka oli lepakkojen lisääntymispaikka ja siis luonnonsuojelulain 49 §:n mukaan säilytettävä. Jossain vaiheessa vaja oli kuitenkin hävinnyt eikä kaikki muukaan saunan rakentamisessa tainnut mennä ihan pelisääntöjen mukaan. En ole kuullut, että kukaan olisi asiaan puuttunut ja me asukkaatkin havahduimme liian myöhään.

      Poista

Kommenttisi julkaistaan tarkastuksen jälkeen.