Puut eivät peitä näkymää. Ne ovat osa sitä. - Hanna-Leena Ylinen

lauantai 2. toukokuuta 2015

Mielipide Meri-Rastilan täydennysrakentamishankkeesta

Ison Kallahden uimaranta, Meri-Rastila. 26.4.2015
Mielipiteitä Meri-Rastilan täydennysrakentamishankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi lähettää viimeistään 4.5.2015 Helsingin kaupungin kirjaamon osoitteeseen helsinki.kirjaamo@hel.fi. Aineistot löytyvät täältä.

Alla on 30.4.2015 lähettämäni mielipide:

Mielipide Meri-Rastilan täydennysrakentamishankkeesta

Vaikka kaupunkisuunnitteluviraston edustajat vakuuttelivat Meri-Rastilan täydennysrakentamista koskevassa tilaisuudessa 27.4.2015 useaan otteeseen, että hanke on täysin normaali ja samanlaisia hankkeita on eri puolilla Helsinkiä, ei jokin aika sitten jaetusta Helsingin kaupungin kaavoituskatsauksesta löydy toista vastaavaa hanketta. Tilaisuuden lopussa karttatyön yhteydessä eräs suunnittelijoista tulikin maininneeksi, että "hanke on ensimmäinen laatuaan".

Tuntuu jossain määrin erikoiselta, että Helsingin kaupungin ensimmäinen täydennysrakentamishanke toteutetaan kaukana kantakaupungista. Helsingissä asukkaita on jo entuudestaan hajautettu kauemmaksi keskustasta kuin esimerkiksi Tukholmassa, jossa 40 prosenttia 2000-luvulla tapahtuneesta asukasmäärän lisäyksestä on sijoittunut enintään kahdeksan kilometrin etäisyydelle keskustasta, kun Helsingissä vastaava luku on vain 16 prosenttia.

Hankkeen tekee erikoiseksi myös se, että pienelle alueelle esitetään näin mittavaa asukasmäärän lisäystä. Kaksi vuotta sitten Laiturilla järjestetyssä Itä-Helsingin puhuttavimmat suunnitelmat -tilaisuudessa Ilkka Laine Vuosaari-projektista arvioi, että koko Vuosaaren asukasmäärä kasvaisi noin neljällä tuhannella. Samassa tilaisuudessa Laine jo otti esiin Meri-Rastilan täydennysrakentamishankkeen. Tästä huolimatta Meri-Rastilan osayleiskaavan vuorovaikutusraportissa asukkaiden vaihtoehdoksi esittämä täydennysrakentaminen torjuttiin "alueen matalan hintatason" perusteella ja osa päättäjistä käytti tätä perusteluna osayleiskaavan puolesta äänestämiselleen.

Nyt kun täydennysrakentaminen on kaupunkisuunnitteluvirastossakin julkisesti tunnustettu mahdolliseksi, olisi viraston syytä luopua osayleiskaavasta ja ilmoittaa, ettei sen pohjalta aiota asemakaavoittaa. Näin virasto pystyisi sekä nostamaan omaa profiiliaan että huolehtimaan Meri-Rastilan luonnonläheisestä imagosta, johon metsäkokonaisuus olennaisesti kuuluu. Tällä yksittäisellä toimella olisi mahdollista paitsi nostaa nykyisten asukkaiden viihtyvyyttä, myös huolehtia siitä, että alueella on riittävät virkistysalueet täydennysrakentamisen mukanaan tuomille uusille asukkaille.

Mahdollisia täydennysrakentamispaikkoja Meri-Rastilasta on sinänsä löydettävissä. Alueella on mm. kivettyjä aukioita ja parkkikenttiä, jotka sopivat hyvin rakentamiseen. Pyöreän kerrostalon saa sijoitettua melko pienellekin tontille, esimerkkejä tästä löytyy mm. Tukholmasta ja Turusta. Myös ostoskeskus voisi nykyisen ladon sijaan sijaita tornitalon alimmissa kerroksissa. Lisäksi Vuotien reunaan olisi mahdollista rakentaa muutama talo vastinpareiksi Rastilan puolelle valmistumassa oleville taloille. Kallahden peruskoulun tuntumasta saattaa löytyä tilaa yksittäisille kerrostaloille. Olen näitä esimerkkejä havainnollistaakseni julkaissut kuvia blogissani:

http://hlylinen.blogspot.fi/2015/04/meri-rastilan-taydennysrakentaminen.html 

Täydennysrakentaminen tulisi tehdä huolella ja viheralueet rauhaan jättäen. Rysäpuistosta alkaa Ole Kandelinin puiston ja Ison Kallahden puiston kautta kulkeva Kallahdenniemen Natura-alueelle suuntautuva maakuntakaavaan merkitty viheryhteystarve. Näihin paikkoihin ei siis ohjaavan kaavan mukaan tulisi osoittaa rakentamista. Viraston 27.4.2015 järjestämässä tilaisuudessa maisema-arkkitehti sanoi, että viheryhteystarvemerkintä on suuntaa antava ja sen sijaintia voisi muuttaa. Ei kuitenkaan ole olemassa rakentamatonta paikkaa, jonne viheryhteyden voisi siirtää.

Myös Haruspuisto, Pohjavedenpuisto ja Ullaksenpuisto tulisi säilyttää. Kallioisen Pohjavedenpuiston uljaat maastonmuodot ovat tärkeitä lähivirkistykseen niin Meri-Rastilan kuin Kallahdenkin alueilla.
Erityisen tärkeää olisi turvata viheralueet paitsi rakentamiselta myös puistottamiselta. Meri-Rastilan keskeinen vetovoimatekijä on lähes luonnontilaisina tai luonnontilaisen kaltaisina säilyneet viheralueet. Rannat ja metsät eivät säily, jos niitä "kehitetään" tai niitä pirstotaan rakentamalla yhä uusia reittejä entisten lisäksi. Ainoa selkeä yhteystarve on kevyenliikenteen silta Vuosaaren sillan kupeeseen. Nykyisin lahden ylittäminen jalan tai pyörällä on turvatonta runsaan autoliikenteen vuoksi.

Viheralueiden osalta muistutan myös luontotietojärjestelmään kirjatuista luontoarvoista. Kaavarajauksen sisäpuolelta löytyy tärkeitä lepakkoalueita, arvokkaita geologisia muodostumia ja lähde. Kaava rajautuu Natura-alueeseen, jonka tarve suojavyöhykkeelle on tunnistettava. Luontojärjestöt ovat esittäneet Ison Kallahden puiston ja Pohjavedenpuiston turvaamista LUO-merkinnällä. Tämä tuleekin toteuttaa nyt käsillä olevassa kaavahankkeessa.

http://helsinginmetsat.fi/helsingin-arvometsat/ 

Jos puistorakentamiseen kuitenkin on varattu rahaa, on se mahdollista käyttää esimerkiksi koulujen piha-alueiden parantamiseen tai jo olemassa olevien kenttien kunnostamiseen. Uudelle kentälle tilaa ei tulisi uhrata, sillä nykyisetkin ovat vajaakäytössä. Rakennusviraston pahasti ruhjoman ja vieraslajiongelmasta kärsivän Sjökullan niityn voisi kunnostaa asukkaiden yhteiseksi puutarhaksi istuttamalla sinne marjapensaita ja hedelmäpuita. Niityllä on jo entuudestaan ollut viinimarja- ja vadelmapensaita sekä villiintyneitä puutarhamansikoita, mutta osa pensaista on tuhoutunut mm. traktorin repiminä tai puupinojen alle jäätyään ja marjoja riittää aiempaa harvemmille.

Meri-Rastilan palvelut ovat nykyisellään riittävät ja Vuosaaren keskustassa sijaitsevat kulttuuri- ja terveyspalvelutkin ovat lähempänä kuin monessa lähiössä.

Toivon virastolta malttia säilyttää se, mikä Meri-Rastilassa on hyvää: luonnontilaiset metsä- ja ranta-alueet. Kuten tilaisuudessa 27.4.2015 todettiin, vastaavaa projektia ei Helsingissä aiemmin ole toteutettu. Jos hanke toteutetaan huolella ja Meri-Rastilan ominaispiirteitä ja asukkaita kunnioittaen, helpottaa se vastaavien hankkeiden hyväksymistä muilla alueilla.

Helsingissä 30.4.2015
Hanna-Leena Ylinen

2 kommenttia:

  1. Kuva kertoo paljon. Luontoa on hyvä kunnioittaa suunnittelussa.

    VastaaPoista
  2. Metsäluonnon puolesta17. toukokuuta 2015 klo 14.37

    'Erityisen tärkeää olisi turvata viheralueet paitsi rakentamiselta myös puistottamiselta. Meri-Rastilan keskeinen vetovoimatekijä on lähes luonnontilaisina tai luonnontilaisen kaltaisina säilyneet viheralueet. Rannat ja metsät eivät säily, jos niitä "kehitetään" tai niitä pirstotaan rakentamalla yhä uusia reittejä entisten lisäksi.'

    Näin juuri!

    VastaaPoista

Kommenttisi julkaistaan tarkastuksen jälkeen.