Puut eivät peitä näkymää. Ne ovat osa sitä. - Hanna-Leena Ylinen

tiistai 20. lokakuuta 2015

Vartiosaaren rakentamista ei voi perustella alueidenkäyttötavoitteilla

Vartiosaari-päivä, 23.8.2015
Uudenmaan maakuntahallitus päätti kokouksessaan 19.10.2015 Vartiosaaren osayleiskaavaluonnosta koskevasta lausunnosta. Päätöstiedotteesta avautuvaan kohtaan on lopullisen lausunnon eteen laitettu elokuun kokoukseen valmisteltu Vartiosaaren rakentamiseen kriittisesti suhtautunut lausuntoehdotus. En tiedä, tehdäänkö näin yleensä vai oliko tämä virkamiesten tapa kertoa, että he yrittivät parhaansa. Kaavahierarkian lisäksi luonto- ja kulttuuriarvot huomioinut lausuntoehdotus kuitenkin kaatui politikointiin.

Nyt hyväksytyn lausunnon alussa Uudenmaan liitto kiittää Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastoa siitä, että virasto myönsi lisäaikaa lausunnon laatimiseen. Kiittäminen on toki kohteliasta, mutta turhaa, sillä kaupunkisuunnitteluvirasto myönsi lisäajan saadakseen sellaisen lausunnon kuin halusi.

Hyväksytyssäkään lausunnossa ei sentään kiistetä sitä, että Vartiosaaren osayleiskaavaluonnos ei ole maakuntakaavan mukainen: 

"Kaavaratkaisu poikkeaa maakuntakaavasta. Osayleiskaavassa osoitetaan merkittävää rakentamista maakuntakaavan valkoiselle alueelle. Ratkaisu saa kuitenkin tukea valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) Helsingin seudun erityistavoitteista. Hyväksyttävä poikkeaminen maakuntakaavasta edellyttää, että poikkeaminen perustellaan ja arvioinneilla osoitetaan, etteivät vaikutukset ole seudullisia, tai mahdolliset laajemmalle ulottuvat vaikutukset ovat hyvän suunnittelun keinoin ratkaistavissa tai lievennettävissä. Kaava-asiakirjoja tulee ehdotusvaiheeseen mennessä täydentää perusteluilla ja merkittävien vaikutusten arvioinneilla."

Yle uutisoi, että Vartiosaaren rakentaminen on vastatuulessa Uudenmaan liiton lausunnon vuoksi. Helsingin kaupunkisuunnittelua seuranneena kuitenkin arvaan, että kaupunkisuunnitteluvirastossa tartutaan lausunnon tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tämä ilmenee Ylen jutustakin, sillä siinä haastateltu projektipäällikkö Ritva Luoto kertoo, että maakuntaliiton vaatimia selvityksiä on jo tehty ja kaavaselostusta täydennetty.

Toisin kuin lausunnossa todetaan, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden Helsingin seudun erityistavoitteet eivät kuitenkaan tue maakuntakaavasta poikkeamista. Jos sekä kaavan sisältövaatimukset että valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet katsotaan kokonaisuutena, ei kulttuuriarvoiltaan merkittävän, keskeiseen viheralueverkostoon kuuluvan saaren ottaminen massiiviseen rakentamiskäyttöön ole perusteltua.

Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Tällä voi perustella täydennysrakentamista Oulunkylään tai asuinalueen sijoittamista Roihupeltoon, mutta raitiotie ei voi olla kestävä peruste suunnitella rakentamista keskelle luontoa paikkaan, jossa raiteita ei ole kuin kaavaluonnoksessa. Miten on mahdollista, että virkamiehistä on täysin luontevaa perustella suunnitelmaa suunnitelmalla itsellään?

Alueidenkäyttötavoitteista löytyy myös tämä mainita: "Raideliikenneverkostoa laajennettaessa on otettava huomioon ympäröivä alueidenkäyttö ja lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet sekä maiseman erityispiirteet." Kukaan tuskin kieltää Vartiosaaren ja Ramsinniemen, jonne rakentaminen Vartiosaaresta leviäisi, maisemallista erityisyyttä. Molemmat ovat lisäksi arvokkaita luonto- ja kulttuurikohteita.

Unohtaa ei sovi myöskään tätä Helsingin seutuun liittyvää erityistavoitetta: "Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava väestön tarpeiden edellyttämät ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvat, riittävän laajat ja vetovoimaiset alueet sekä niitä yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuus."

Niin Vartiosaaren kuin muidenkin Itä-Helsingin merenranta-alueiden rakentamista valitettavan innokkaasti ajava Kaarin Taipale (sd) on luonut oman matematiikkansa, jonka perusteella kaikki Helsingissä tehtävä suunnittelu voitaisiin luokitella paikalliseksi. Käsittelin Taipaleen matematiikkaa aiemmassa kirjoituksessa. Uudenmaan liiton lausunnossa kuitenkin lähdetään siitä, että Helsingin kaupungin pitää ainakin perustella ja osoittaa Vartiosaaren osayleiskaavan paikallisuus:

"Hyväksyttävä poikkeaminen maakuntakaavasta edellyttää, että poikkeaminen perustellaan ja arvioinneilla osoitetaan, etteivät vaikutukset ole seudullisia, tai mahdolliset laajemmalle ulottuvat vaikutukset ovat hyvän suunnittelun keinoin ratkaistavissa tai lievennettävissä."

Epäilemättä kaupunkisuunnitteluviraston retoriikka taipuu selittämään paikalliseksi niin kaksi erillistä siltayhteyttä kuin valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön rakentamisenkin. Virastossa todennäköisesti sivuutetaan sujuvasti myös se tosiasia, että Vartiosaari on osa seudullista viherverkostoa, joka jatkuu mereltä Helsingin ulkopuolelle. Maakuntakaavan valkoisia alueita koskevan suunnittelumääräyksen mukaan mm. virkistyskäytön kannalta tärkeiden metsä- ja luontoalueiden pirstomista tulee välttää.

Ylen haastattelussa Uudenmaan liiton aluesuunnittelujohtaja Merja Vikman-Kanerva toteaa: "Jos Helsinki ei pysty todistamaan, että kaavalla ei ole seudullisia vaikutuksia, niin silloin voimme ehdotusvaiheessa todeta, että selvitykset eivät tue sitä että kaavasta voidaan poiketa."

Pidetään peukkua, että politikointi jää silloin vähemmälle.

PS. Kiitos Ollille mm. alueidenkäyttötavoitteisiin ja sisältövaatimuksiin liittyvistä pohdinnoista.

10 kommenttia:

  1. Missä on Sinnemäki? Tuo tuli tässä mieleen, mutta kai se on sitten niin, että poliittinen johto voi olle tekevinään jotain vain silloin, jos se on saman suuntaista kuin mitä virkamiehet haluavat, muuten on oltava hiljaa. Golffareita, autokauppiaita ja eliitin lentokoneita kyllä tässä kaupungissa hyysätään, mutta luonto saa mennä. Ihan sama onko SSS-hallitus tai KSV-virkamiehet, niin mitään järkeä ei käytetä siihen, että mikä tuottaisi suurelle osalle parhaan tuloksen. Onhan tuo Herttoniemen yritysalueenkin käyttö, tai siis käyttämättä jättäminen ja varaaminen varastohalleille asuntojen sijaan, aivan järjetöntä kaupungin talouden ja asuntopulan kannalta. Tahtoo sanoa, että vaihtoehtoja olisi, mutta niitä ei haluta edes katsoa, vaan uudisraivaus on ainoa vaihtoehto. Jos metsä ei kaadu, niin KSV ei ole tyytyväinen.

    VastaaPoista
  2. Hyvä kysymys. Uskon, että edeltäjästään Penttilästä poiketen Sinnemäki haluaisi, että Helsinkiä suunniteltaisiin luontoalueet säilyttäen. Voi kuitenkin olla, ettei hän lähde haastamaan nykyisiä käytäntöjä, vaikka asema siihen antaisikin mahdollisuuden.

    KSV.ssä toimitaan jonkinlaisessa pakkoraossa: suunnitteluohjeet ja toiveet tulevat ylhäältä ja ulkoa. Osa virkamiehistä haluaisi todennäköisesti toisenlaista suunnittelua, sillä monet heistäkin ovat helsinkiläisiä. Alkuvuodesta eräs Laiturilla karttojen äärellä päivystänyt suunnittelija kertoi, että oli iloinnut Kivinokan kaavan kaatumisesta ja toivoi samaa kohtaloa "saaristoraitiotielle" ja sen varteen suunnitelluille alueille.

    VastaaPoista
  3. Hauska kuulla, mutta sääli että avointa poliittista keskustelua ei ole, vaan jotkin, ilmeisesti taloudelliset, etupiirit sanelevat asiat. Itse en poliitikkona suostuisi olemaan hiljaa, enkä ymmärrä miksi on niin vaikeaa, tässä tapauksessa vihreiden, ihan oikeasti rakentaa poliittista liikettä alhaalta päin innostaen väkeä uskomaan vähän toisenlaiseen tulevaisuuteen. Nyt puheet pidetään vaalien alla, mutta sitten asiat vain lähinnä tapahtuvat ja varotaan sanomasta mitään ainakaan sellaisissa paikoissa jossa kuulisivat nekin suuret massat, jotka eivät itse asioita seuraa joistakin someista. Harvalla kun on sellainen naama, että ylipäätään pääsee tuollaiseen asemaan, tässä tapauksessa valtuutetuksi, niin ikävä sitten tällä naamalla seurata sivusta kun eivät nouse tappelemaan oikeasti asioiden puolesta, eli tekemään sitä politiikka. Ei HUUTAMAAN, vaan perustelemaan mahdollisimman monelle miksi jokin olisi järkevää ja sillä tavoin nostaa kannatusta, mikä sitten pelästyttäisi muutkin samoille linjoille. Jos tuolla virkamiehistössäkin on vielä vastustusta nykymenolle, niin aivan hullua että kukaan ei halua nousta poliitikkona luokkaa ylemmäksi ja tarttua tähän asiaan, josta varmasti saisi näkyvyyttä. Aika kauheaa, että poliitikot ja virkamiehet ovat luovuttaneet valtansa rahamiehille, ja yhtä rahan pilaama mediakin on hiljaa ja toistelee rakennusfirmojen tiedotteita. Jos taloutta ajateltaisiin vielä kokonaisuutena, eikä noiden rahamiesten hankkeiden kautta, niin enemmän sitä talouskasvuakin tulisi tekemällä tiivistä, eli paljon asuntoja yhteen paikkaan (lue kuluttajia).

    Demarit esittää nyt sitten vielä suurta lisäystä asuntotavoitteeseen, eli nykyisillä autopaikkasäädöksillä toteutettuna aivan kamalaa lisäystä siihenkin kuinka paljon luontoa menee auton tarvitseman tilan alle. Reagoidaanko tässä nyt pakolaismääriin? Kukaan ei vain tiedä montako pakolaista jää Suomeen. Vihreiltä odottaisi avauksia tästäkin, kun jos lupaa suojaa pakolaisille sodalta, mitä en moiti, ja samalla sanoo suojelevansa luontoa, niin jotenkin pitäisi sitten mahduttaa paljon asuntoja, ja rakentaa ne nopeasti, pienelle alueelle jolla ei ole luontoarvoja. Jos on hiljaa tästä, niin tulee pettäneeksi sekä pakolaiset että luonnonsuojelijat. Kalasataman alueprojektia voisi esimerkiksi nopeuttaa ja asuntomäärää kasvattaa - asfalttia ja soraa, linnut ja muut elukat ovat suojassa vastarannalla, kiitos Kivinokan suojelemisen.

    Mitä vielä Sinnemäkeen tulee, niin itselle tulee ainakin huijattu olo, jos nyt sitten johtajana ei olekaan enää se joka vastusti rakentamista vielä valtuutettuna. Taisi Vartiosaari olla yksi syy siihen, miksi kokoneempi Soininvaara sivuutettiin johtajavalinnassa. Kyllähän muutkin poliittiset johtajat ajavat hankkeitaan ihan julkisesti, kuten Viljanen, joten miksi sitten ei etsi korvaavaa paikkaa rakentaa nuo asunnot samassa ajassa ja tarjoa sitä valtuustolle hyvin valmisteltuna. Voisi ainakin julkisesti ilmoittaa miksi on vaihtanut mielipidettään.

    VastaaPoista
  4. Helsingin Vihreiden ja Sinnemäen toiminnasta päätellen raitiovaunu syrjäyttää aina luonnon jos valita täytyy. Toteat hyvin bogissasi miten ksv:n logiikka toimii - suunnitelmaa perusteena on suunnitelma itse. Lakien ja direktiivien tuntemus on myös olematonta tai tietämättömyys on tarkoituksenmukaista. YVA-direktiivi (2011/92) edellyttää ympäristön vaikutusten arviointia mm. tiehankkeilta (liite 1 7c). Kuitenkin KSV on suunnitellut asemakaavat saaristoraitiotielle pala kerrallaan. Ensimmäiset kaksi palaa raitiovaunupysäkkeineen ovat jo valmiina Koirasaarentiellä. Näiden kohdalla ei tehty yhtään luontoselvitystä. Vaikutukset vieressä olevaan luonnonsuojelualueeseen ja vesilain mukaan suojeltavaaan luontotyyppiin sekä tiukan suojelun piirissä oleviin eläinlajeihin on jo nähtävissä. Tällä viikolla on kaupunginhallitus hyväksynyt seuraavan palan eli Kruunusillat. Sen osalta on tehty yvaus. Seuraavaksi edetään Laajasalon kautta Vartiosaareen ja sieltä Ramsinniemeen ja Meri-Rastilaan. Seuraava päätös perustellaan aina edellisellä. Koirasaarella tyhjänä seisovat raitiovaunupysäkit huutavat alkua jostain ja määränpäätä johonkin. Kruunusiltojen kannattavuus edellyttää Vartiosaaren rakentamista jne. Kokonaissuunnitelma on kuitenkin jo olemassa, joten koko reitti tulee yva:tä kokonaisuutena -olisi jo pitänyt ennen.ensimmäistäkään päätöstä. Jos valtuusto hyväksyy Kruunusillat se tekee yva-direktiivin vastaisen päätöksen. Vartiosaaren osayleiskaavan valmistelu tulisi keskeyttää kunnes saaristoraitiotien yvaus on tehty reitin päästä päätään.

    VastaaPoista
  5. Voisi kysyä myös, missä on tutkiva journalismi. Media uutisoi päätöksistä, mutta ei vaivaudu avaamaan niiden taustoja. Kaavoitus ja rakentaminen ovat yhteiskunnan korruptioherkintä aluetta. Niistä uutisoitaessa pitäisi siis aina olla valppaana. Oma lukunsa on Hesari, joka viihtyy pikemminkin vallan sylikoirana kuin vahtikoirana.

    Samaan aikaan hallitus on Rakennusteollisuus ry:n lobbaamana suunnittelemassa valitusoikeuden heikentämistä. Valitusoikeus halutaan poistaa ELY-keskuksilta ("koska niiden valitukset menestyvät") ja sitä halutaan ainakin rajoittaa yksityishenkilöiltä ("koska heidän valituksensa eivät menesty"). Ristiriitaisten perustelujen pitäisi herättää epäilyjä. Valituksia ei edes tule mitenkään erityisen paljon, Helsingissä käsittääkseni vain kahdesta prosentista kaavoja valitetaan.

    Näkisin, että valitusoikeuden keskeinen rooli on ennaltaehkäisevä. Jos kaavoista ei voisi edes valittaa, poistuisivat loputkin pidäkkeet levittää kaupunkirakennetta Helsingin viimeisille rannoille tai kaivostoimintaa aapasoille.

    Muuten: ELY-keskus on lausunnossaan suhtautunut Vartiosaaren rakentamiseen erittäin kriittisesti. Jos Vartiosaaren osayleiskaava ei poliittisessa järjestelmässä kaadu, niin toivotaan edes, että hallituksen aikeet puuttua valitusoikeuteen saadaan torjuttua.

    VastaaPoista
  6. Gryndereiden ehdoilla22. lokakuuta 2015 klo 13.24

    Vartiosaareen ja Itäisen Helsingin vielä rakentamattomille merenrannoille halutaan rakentaa raitioteitä, jotta viheralueet saadaan rakennettua asunnoiksi. Samaan aikaan Siuntiossa, Inkoossa ja Karjaalla, jossa on jo valmis junarata, lähiliikenne lopetetaan kokonaan.

    VastaaPoista
  7. Palastellen rakentuva laaja kokonaisuus pääkaupungissa tuntuu kovasti myös seudulliselta. Itse asiassa seudullisia ovat tällöin myös palat. Jokaista kaavaa pitää arvioida hankkeen koko vaikutusalueella.

    VastaaPoista
  8. Tavat järjestää liikenne voivat muuttua lähivuosikymmeninä paljon. Kaavat taas toteutuvat käytännöiksi viiveellä. Tällaisessa tilanteessa ei ole perusteltua uhrata metsiä kalliiden kiskohankkeiden vuoksi.

    Jos uusiin kiskoihin halutaan satsata, ne on hyvä vetää väylien paikalla korvaamaan yksityisautoilua.

    Kun rakennetaan lisää, on hyvä tiivistää aidosti eikä levittäytyä luontoon. Helsingissä on mahdollista korottaa rakennuskantaa selvästi ilman, että vielä puhuttaisiin pilvenpiirtäjistä.

    Monimuotoinen luonto on tutkitusti hyvinvoinnille tärkeä juttu. Tämän voisi alkaa ottaa tosissaan. Ilmastonmuutoksen haittojakin luonto torjuu.

    VastaaPoista
  9. Metropoli ja paikallinen - mikä se on?

    VastaaPoista
  10. Paikallismetropoliko - vähemmän kuin seudullinen?

    VastaaPoista

Kommenttisi julkaistaan tarkastuksen jälkeen.