Puut eivät peitä näkymää. Ne ovat osa sitä. - Hanna-Leena Ylinen

lauantai 21. tammikuuta 2017

Vuosaaren oma Guggenheim

Lohiniemenranta 21.1.2017, taustalla Kallahdenniemi.

Joitakin hankkeita ajetaan niin voimakkaasti, että ne palaavat päätöksentekoon useita kertoja kuolleeksi julistamisen jälkeenkin. Helsingissä tällainen on ollut Guggenheim, joka saatiin toivottavasti lopullisesti kuopattua kaupunginvaltuuston hylättyä hankkeen kolmannen ehdotuksen kokouksessaan 30.11.2016.

Vuosaaren oma Guggenheim on Planmecan pyrkimys muuttaa asemakaavaa niin, että yritys voisi rakentaa koulutuskeskuksen virkistysalueelle rantalehtoon. Kaupunginhallitus suhtautui päätöksessään 9.2.2015 kriittisesti rantaan rakentamiseen ja antoi suunnittelulle kaksi ohjetta:
 
"Suunnittelussa on otettava huomioon rannan erityiset luontoarvot ja säilytettävä rannan tuntumassa kulkeva yleinen jalankulkureitti."

"Kaavaa valmisteltaessa tulee varmistaa se, että asukkailla on vapaa pääsy rantaan."
  

Kaupunkisuunnittelulautakunnalle esiteltiin 8.12.2015 suunnitelma, jossa kaupunginhallituksen ohjeistukset oli sivuutettu. Lautakunta oli valppaana ja palautti hankkeen suunnitteluun Vasemmistoliiton, vihreiden, demarien ja perussuomalaisten edustajan äänin.

Vuonna 2016 nähtäville tuli uusi suunnitelma, jossa koulutuskeskuksen paikkaa oli vaihdettu, mutta se oli edelleen sijoitettu rantalehtoon. Kaavamuutosta haettiin myös Planmecan omistuksessa olevan Villa Harbon viereiselle tontille, johon on tarkoitus tulla majoitustiloja.

Kaupunkisuunnittelulautakunta teki asiassa 29.11.2016 viisaan päätökseen palauttaa suunnitelma valmisteluun niin, että koulutuskeskus sijoitettaisiin samalle tontille majoitustilojen kanssa. Tämä mahdollistaisi sekä ranta-alueen säilymisen avoimena ja yleisessä käytössä, mikä on Helsingin kaupungin keskeinen periaate, että koulutuskeskuksen rakentamisen Planmecan nykyisten tilojen tuntumaan. Valitettavasti tämä ei kuitenkaan Planmecalle käynyt ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok.) on viemässä asiaa ohituskaistaa kaupunginhallitukseen 23.1.2017.

Apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäen (vihr.) allekirjoittamassa päätösehdotuksessa kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen kumoamista perustellaan kaupungin elinkeinopolitiikalla, yrityksille tarjottavilla palveluilla ja työpaikkojen lisäämisellä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan 29.11.2016 tekemä päätös ei kuitenkaan ole ristiriidassa näiden kanssa, sillä se ei estä koulutuskeskuksen rakentamista, vaan vain ohjaa sen sijoittumista luonto- ja virkistysarvojen kannalta järkevämmin. 

Asetelmaan liittyy vaikutelma rakenteellisesta korruptiosta, sillä Planmecan koulutusvientiyrityksen toimitusjohtaja Jenni Pajunen (kok.) on kaupunginjohtaja Jussi Pajusen (kok.) tytär. Kaupunginjohtaja Pajunen toki ymmärtää jäävätä itsensä kaupunginhallituksen kokouksessa, mutta ilman hänen vaikutusvaltaansa koulutuskeskusta tuskin alun perinkään olisi suunniteltu sijoitettavaksi rantalehtoon.

Jos kuluttajatuotteita valmistava yritys toimisi näin, seurauksena olisi mittava ostoboikotti, jolla yritys pakotettaisiin muuttamaan toimintaansa. Planmecan ei kuitenkaan tarvitse pelätä boikottia, sillä sen asiakkaina eivät ole kuluttajat, vaan mm. samainen Helsingin kaupunki, jolta yritys on myyntitulojen lisäksi haluamassa erityiskohtelua.

Aiheesta lisää Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kaavamuistutuksessa ja näissä tämän blogin teksteissä.

7 kommenttia:

  1. Onnekseni olen Vihreä ihan muualla kuin Helsingissä.. Silti paha myötähäpeä vaivaa. Mikä ihme siinä on, että päätöksiä yritetään muokata tiskin alta, vaikka käry on jo käynyt.

    VastaaPoista
  2. Vanhana vuosaarelaisena itkin melkein verikyyneleitä, kun aikoinaan Villa Harbon ympäristö raiskattiin asuntorakentamisella. Villa Harbo ja sen ympäristö suurine mäntyineen ja upeine kallioineen oli uskomattoman hieno miljöö. Huvilalle vei kiva matalilla lampuilla valaistu polku suurten honkien keskellä. Ympäristössä oli luonnonkivistä rakennettuja pikku pöytiä istumapaikkoineen hienoilla näköalapaikoilla. Kaikki se on nyt raiskattu! Poissa!

    Kaupungin päättäjät eivät ymmärrä sellaista käsitettä kuin miljöö. Pätee sekä Helsinkiin että Porvooseen. Suojellaan yksittäisiä rakennuksia mutta koko muu ympäristö tuhotaan. Mitä arvoa on esim. 1800-luvun puutalolla betonikolossien puristuksessa. Sillä on arvoa vain, jos se on omassa ympäristössään, keskellä suurta puutarhaa suurine puineen.

    Kaikki sanovat että kesämökki on kiva paikka. On se, jos se on luonnossa. Jos se siirretään ostoskeskuksen parkkipaikalle, niin se ei ole enää kiva paikka. Sama pätee merenrantahuviloihin. Ne ovat hienoja omassa ympäristössään, ei keskellä kaupunkimaisemaa. Villa Harbon ympäristöä on raiskattu kovalla kädellä, onko pakko raikasta lisää?

    Samalle suunnalle on tehty massiivista omakotirakentamista viime vuosina. Kaupunkisuunnittelijat julkaisivat mm. Vuosaari-lehdessä havainnekuvia ja selittivät kuinka upeat hongat säästyvät ja talot tulevat niiden keskelle ympäristöä kunnioittaen. Tästä voi vain todeta, että yksi kuva on valehdellut enemmän kuin tuhat sanaa. Niin ei todellakaan käynyt. Sen voi käydä katsomassa omain silmin.

    Lopettakaa se upean ympäristön raiskaaminen! Siis sen vähäisen, jota vielä on jäljellä!

    Tatu Rauhamäki sanoo: "Tämä on kaupungin elinkeinopolitiikan, yrityksille tarjottavien palvelujen ja työpaikkojen lisäämisen kannalta perusteltu hanke."

    Eikä ole. Mikään sen asiakkaista ei osta yhtään enempää sen takia, että Planmeca pääsee kaappaamaan itselleen upeita ranta-alueita. Planmecan tuotteita ostetetaan sen takia, että ne ovat niin hyviä.
    Majoitus ja koulutustiloja on ihan liikaakin, aivan lähellä. Ei ole mitään tarvetta rakentaa niitä lisää.

    VastaaPoista
  3. Nyt voi sitten syyttää vihreitä yleiskaavan lisäksi tästäkin suhmuroinnista. Tulevaisuudessa vihreiltä tarvittaisiin melkoisia luontotekoja, että heitä voisi edes kuvitella äänestävänsä ainakaan Helsingissä.

    Kaupunkisuunnittelulautakunnan 29.11.2016 tekemään päätökseen verrattuna tuntuu käsittämättömältä, että ainoastaan Vasemmistoliitto oli rantalehdon säilyttämisen puolella. Kiitokset siitä Veronika Honkasalolle ja Silvia Modigille.

    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatostiedote/2017/Kanslia_2017-01-23_Khs_3_Pt/index.html

    VastaaPoista
  4. Olisi tosiaan tilaa äänestäjän silmin katsottuna uusille naamoille vihreissä kun vanhat alkaa olla nähty, mutta aika tarkkaan sinne valitaan korkeakoulutettuja uraohjuksia, jotka ovat vain hankkimassa hyviä merkintöjä cv:hen. Sitten lähdetään viherpesupomoiksi Pöyrylle ja puhutaan luontotuho, kuten valtavat patoaltaat, kestäväksi kehitykseksi. Aikalailla seinäruusuksi jää perinteinen villapaitamies. Kun Kaidi on tervetullut ja Finnairin kasvu hyvästä, niin saa kuvan kuinka tosissaan ilmaston ja luonnon suhteen ollaan.

    Sinnemäen pormestaripeli ei kaipaa negatiivista julkisuutta valtamedian taloushaukoilta, joten ei ihme että petti metsäporukat yleiskaavassa ja nyt ajaa tällaista lahjaa bisnekselle. Kari, joka lienee Sinnemäen lähipiiriä, petti sitten virtavesiaktiivit Vantaanjoella. Vapaavuori niistää kyllä Sinnemäen mennen tullen, joten tuota ei tarvitse katsella sentään pormestarina. Kun vihreiden toiminta on tällaista, niin kokoomuksen jatko suurimpana ei liene niin dramaattista.

    Ei kai tässä Planmecassa ole muuta tarkoitusta kuin saada hyvälle paikalle kestitystilat ja ryyppyjen seassa sitten tehdä bisnestä. Tuskin hampulääkärin on pakko tutustua uuteen penkkiin missään rantakohteessa. Vaikka pytinki ei olisi suuren suuri ja haava luontoon olisikin pienentynyt, niin ei tästä tule mitään jos taloudellisen kasvun eteen ei astuta missään.

    Kyllä nyt pitää peräänkuuluttaa sellaisia joilla olisi pokkaa olla vastakarvaan ja seisoa sitten vaikka yksin muita vastassa. Nyt moni muukin kosii vihreitä äänestäjiä temppuilemalla joissain pikkuasioissa, mutta itse loputtoman kasvun periaatetta ei uskalleta haastaa. Ihan puhdasta soopaa jokaisen puolueen vihreys siihen asti kunnes joku sanoo olevansa tosissaan pysäyttämässä tätä yhä leviävää kasvukonetta. Ja kun tekemällä tätä nykyistä politiikkaa häviö on varma, niin eipä tuollaisella täyskäännöksellä olisi ainakaan kuin voitettavaa.

    VastaaPoista
  5. Villa Harbo ja Villa Bergbacka ovat suojeltuja rakennuksia, mutta niiden ympäristö ei. Rakennusten ja ympäristön muodostamasta maisemakokonaisuudesta on jätetty suojeluhakemus 29.8.2002. Hakemuksen diaarinumero on UUS-2002-L-655-27. Asiaa hoiti aikoinaan ylitarkastaja Matti Lainio. Tai jätti hoitamatta, en tiedä. Ympäristöä ei suojeltu, ja nyt korjaamme sen satoa.

    Mitä virkaa on yksittäisen rakennuksen suojelulla jos sen ympäristö tuhotaan? Rakennukset ja niiden välitön ympäristö muodostavat kokonaisuuden josta elinympäristömme muodostuu.

    Löysin arkistoistani vanhan aihetta käsittelevän nettisivuni, jonka latasin äsken nettiin paikkaan bot.fi/1s8s .

    VastaaPoista
  6. Kaupunginhallitus päätti siis 23.1. lähes yksimielisesti varata Lohiniemenrannan ranta-alueen Planmecan käyttöön. Vain vasemmistoliiton edustajat vastustivat päätöstä.

    Mikä pakko Helsingillä on kaavoittaa rakentamattomia merenrantojaan tällaisten yritysten koulutuskeskuksiksi? Koulutustiloja varmaan voi rakentaa mantereen puolellekin. Ei kai Planmeca tarvitse laituria hammashoitovälineiden koulutukseen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Planmecalla on jo laituri Harbo Loungen edessä eli lisää rantaviivaa yritys ei todellakaan tarvitse edes asiakkaiden venekuljetuksia varten. Ennen kuin Harbo Lounge rakennettiin, ranta ja laituri sen kohdalla olivat asukkaiden yleisessä käytössä.

      Poista

Kommenttisi julkaistaan tarkastuksen jälkeen.